VAPPU! KEVÄT! KAIKEN UUDEN ALKU?

Kenties. Tervehdys Sinulle, kuka oletkin! Blogia on minulta pyydelty jo jonkun aikaa, joten lienee aika esittäytyä täälläkin: kirjoitan täällä nimellä Siru. Olen neljänkympin varoitustaulun ohi ajellut nainen, kahden tyttären (14v ja 5v) äiti. Mieluisin harrasteeni on päätynyt työkseni; olen siis muusikko. Muutkin taiteenlajit ovat lähellä sydäntäni, kirjallisuus ja kuvataiteet etenkin. Enemmän elämäntapa kuin harrastus on myös kaikenlainen tuunaaminen ja erilaiset käsityöt. Voi olla, että niistä jotain vilahtaa täälläkin.

 Arkeani määrittävät nämä kaikki, plus se, että olen tytärteni yksinhuoltaja. Ja ei, tämä ei tule olemaan eroblogi. Haluan tästä kokoelman pieniä kertomuksia arjesta, joka on minun näköiseni, onnellisine ja ankeine tuokioineen. Olen näitä jo kirjaillut matkan varrella ylös toisaalla, omien muistikuvieni rakennuspalikoiksi, mutta en pahastu, jos joku haluaa tulla matkalle mukaan. Tervetuloa siis!

Vappu, mikä valon, uusien alkujen ja riehakkuuden juhla! Paitsi, että tässä residenssissä sitä on vietetty pontevassa flunssassa. Päätimme siis viettää juhlan matalalla profiililla, kotioloissa. Sentään rantauduimme hakemaan Pienimmäiselle hehkeän Helinä-keiju- ilmapallon maalikyliltä, sitä ilman ei vappua kertakaikkiaan ole. Kotosalla sitten puhkuimme nurkat täyteen ilmapalloja ja serpentiinejä, ja tadaa, valmis! Sentään tippaleipiä leivoimme, kaupasta mukaan napatut versiot kun olivat tippaleivän irvikuvia. Pärskiväinen pieni totesi illalla nukahtaessaan: "Tulipa meille vaan ihana vappukoti!"  Yöllä kahden puolen seinää tauotonta pärskimistä ja yskimistä. Niin onnellinen asia, että vappuvapaita on monta päivää!

Ihanaa vappua!

Siru