keskiviikko 22. lokakuuta 2014


JA MEILLÄ KAIKILLA OLI NIIN MUKAVAA

Niin olikin. Syysloma on jatkunut, edellisessä tekstissä mainitun kyläilyn jälkeen vastaanottavana osapuolena. Se samainen, ihana koirakaveri oli meillä kolme päivää vierailulla. Niin, niin iloisia olemme kaikki siitä, että edelleenkään en saa siitä allergiaoireita. Hämmästyttävää kyllä, en saanut niistä kyläilypaikkamme kissoistakaan, vaikka tutkitusti ja todistetusti olen molemmille herkistynyt. Voisikohan allergioista oikeasti parantua? Jollain salaperäisellä tavalla se vain häipyisi, niinkuin vaikka pitkä lievä flunssa, josta eräänä kauniina päivänä vain huomaat, ettei nenä enää vuodakaan? Toivoisin niin. :)

Ja Kuusamolainen Kikatuskonekin oli meillä pari päivää ilahduttamassa kotiväkeä. Sama tyttö, esikoiseni ystävätär, joka heinäkuussa vieraili ensimmäistä kertaa. Kiva likka tuo on edelleenkin, aivan ikävä tuli, kun äsken hänet bussille roudailimme. Jotenkin sen oloinen, että jos minulla olisikin kahden sijasta kolme tytärtä, niin se kolmas olisi varmaan hyvin pitkälti tuollainen.

Nyt on tuvassa perin hiljaista, olemme omalla porukalla.

Oikeastaan, tämäkin on kivaa.

S

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti